heikkitoivonen Vähemmän pureksittuja hajatelmia arveluttavin tarkoitusperin.

Aktiivimalli revisited - selkeä askel parempaan

Aktiivimalli omalta osaltaan on kelpo askel kohden talouspoliittisten toimenpiteiden lopullista tavoitetta eli saada Suomen talous kestävälle pohjalle ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen.

 

Silmäilin viimein lävitse aktiivimallin työttömältä edellyttämät toimenpiteet työttömyyskorvauksen tasoalennuksen välttämiseksi. Ylivoimaisiksi niitä on huono kutsua, kun työnhakijan omaehtoinen itsensä kehittäminenkin eli opiskelu on listalla vaihtoehtona.

 

Huomio on lähes tyystin kohdistunut 18 tunnin TES:in mukaisen palkkatyön tekemisen edellytykseen. Siis 18 tunnin. Kolmen kuukauden aikana.

 

Mikään ei tietenkään takaa, että kolmen kuukauden aikana edes useampikaan eri työnantajien kanssa solmittu esim. nollatuntisopimus poikisi 18 tuntia palkkatyötä, mutta kovin mahdottomaltakaan se ei kuulosta. Moni yritys kun tuskailee tekemättömän työn ja vaikeuden saada henkilöitä tilapäisiin työsuhteisiin kanssa.

 

Toisena vaihtoehtona on 241 euron (vuosi 2018) yrittäjätulon tienaaminen samaisen kolmen kuukauden aikana. Tämä jättää jopa vielä enemmän vaihtehtoja ja mahdollisuuksia edellytyksen täyttämiseksi kuin palkkatyövaade. 241 euroa ei ensinnäkään ole erityisen paljon, ja yrittäjätuloa kerryttävän toiminnan ei myöskään tarvitse tapahtua yhtenäisessä työrupeamassa toisin kuin ymmärtääkseni vaateen mukaisen palkkatyön.

 

Toiminimen perustaminen on lisäksi hyvin helppoa. Toiminimi voi lisäksi olla hyödyllistä pitää "plakkarissa", vaikka lopulta vakinainen palkkatyösuhde jäisikin haaviin. Moni tienaa toiminimensä kautta lisäansioita palkkatyönsä ohessa, ja muutoinkin itsensä aktivoiminen myös yrittäjätoiminnan puolelle on aina suotavaa.

 

Kolmas vaihtoehto aktiivisuusvelvoitteen täyttämiseksi on olla vähintään viisi päivää TE-toimiston hyväksymässä, työllistämistä edistävässä palvelussa. Rajoittua ei tarvitse pelkästään erinäisiin työvoimakoulutuksiin, vaan myös omaehtoinen opiskelu esimerkiksi avoimen yliopiston kautta soveltuvin osin kelpaa.

 

Voisiko siis kuvitella esimerkiksi seuraavanlaisen ketjun työhaluiselle työttömälle henkilölle, jolla asenne on kohdallaan:

  • Ensimmäisen tai muutaman ensimmäisen kolmikuukautisen tarkastelujakson aikana henkilö kehittää osaamistaan kolmannen vaihtoehdon mukaisesti opiskellen;
  • Seuraavaksi hankkiutuu juuri opiskellulla osa-alueella toimivan työnantajan kanssa sopimaansa työharjoitteluun vähintään TES:in mukaisella minimipalkalla;
  • Täyttää työharjoittelulla palkkatyöhön liittyvän minimivaateen vielä parin kolmen seuraavankin useamman tarkastelujakson aikana ja kehittyy työssään;
  • Lopulta mahdollisesti työllistyy kokopäiväiseen työsuhteeseen uudella osaamisalueellan.

 

 

Hyvät ihmiset. Aktiivimallin edellyttämät toimenpiteet eivät todellakaan ole liikaa työkuntoiselle ja -haluiselle ihmiselle, ja ihan oikein hallituksen edustajat ovat mallia puolustaneet.

 

Aina voi spekuloida, että parempiakin malleja olisi ja toisellakin tapaa voisi tehdä. Tyytyväisiä meidän kuitenkin pitäisi olla, kun viimein täällä edes yritetään korjata rakenteellisia ja koko ajan kroonistuvia ongelmia. Ei aktiivimallin sisäänajamisen pitäisi ainakaan laumakäytöksisyydestä ilmeisen suurelti kumpuavaa lakkoilureaktiota ja -tarvetta aiheuttaa, jotka lisäksi lipuvat jo ulkoparlamentaarisen, epädemokraattisen voimankäytön puolelle.

 

Meidän on saatava yhteiskuntamme ja järjestelmämme kustannuksia alas, jotta ne kansantalouden polttoaineen eli vientiteollisuuden tuotteiden hintoihin lopulta päätyvinä eivät olisi liikaa tyrehdyttämässä kysyntää suomalaisille tuotteille ja työlle.

 

Kroonistuva pitkäaikaistyöttömyyden kierre on tärkeää myös yhteiskunnalle koituvien kustannusten vuoksi saada katkaistua mahdollisimman nopeasti. Tämän ongelman pahenemisen estämiselle aktiivimalli voi toimia parhaimmillaan hyvin tarpeellisena sysäyksenä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän RaunoKuha kuva
Rauno Kuha

Miten ajattelit järjestää työttömän toimeentulon tilanteessa: kun tämä työtön ottaa vastaan sen 3 päivän mittaisen työsuhteen ja tästä työsuhteesta aiheutuu 4 viikon mittainen päivärahan viivästymä. Jääkaappi tyhjä, päiväraha meni uudelleen laskentaan, muita tuloja ei ole, 3 päivän tili oli vain 240 miinus verot. Oletko ollenkaan perehtynyt siihen mikä on tämän työttömyyden todellinen syy? Ei se ole työhaluttomuus. Suurin osa työttömistä haluaa ihan oikeasti töihin. Työttömyys on sinänsä jo rangaistus.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Se, että meillä on järjestelmässä mainitsemasi kaltaisia jäykkyyksiä ei tarkoita sitä, etteikö niitä jäykkyyksiä ja ongelmia tulisi lähteä pala palalta jostain päästä korjaamaan.

En ole koskaan ollut itse toimeentulotuella (peruspäivärahalla kylläkin), mutta ymmärtämäni mukaan täydentävää toimeentulotukea voi hakea tuollaisessa tilanteessa "erityisistä olosuhteista johtuviin muihin menoihin."

Luultavasti tiedän jokseenkin työttömyyden syistä. Pidän itsekin sitä lähinnä selviönä, että suurin osa haluaa töihin, mutta toisenlaisiakin tapauksia valitettavasti on.

Tämän kaltaisilla uudistuksilla juuri pyritään siihen, ensisijaisesti järjestelmän kustannusten pienentämisen ja työikäisen väestön työkykyisenä pitämisen kautta, että työpaikkojen palaaminen Suomeen voisi jonain päivänä vielä isommassa mitassa mahdollistua.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Olet kyllä pahasti sitä tyyppiä jonka mielestä kaikki on hyvin pitkällä aikavälillä. Harmi vain,että on joskus todettu ihmisen kuolevan tarpeeksi pitkällä aikavälillä.

Järjestelmän jäykkyydet varmaan olisi kannattanut korjata ENSIN.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #3

Nyt kyllä Vellu olettelee taasen omiaan, sillä en ollenkaan ole sitä tyyppiä, jonka mielestä kaikki jotenkin automaattisesti olisi hyvin pitkällä aikavälillä.

Esimerkiksi ympäristöongelmien suhteen meillä on asiat nimenomaan pitkällä aikavälin näkymien osalta todella huonosti. Kuten väestökehityksen maailmassa suhteen. Ja monen muun.

Erikseen Suomen talouden osalta on viimeisten vajaan kolmen vuoden ajan ollut kuitenkin hiukan toiveita paremmasta.

Iänikuisen "ensin pitäis korjata tää!" -ehdottelun sijaan pitäisi jo viimein siirtyä suuntaan "ensin pitäis korjata kaikki."

Mutta toki kannatan järjestelmän jäykkyyksien korjaamista: Hallituskin yritti kautensa aluksi ajaa TESiä pienemmät palkat mahdollistavaa paikallisen sopimisen joustavaa käytäntöä työmarkkinoille, mutta turhaan. Ay-liitot ovat jäykkyyden todellisia pesäkkeitä ja syntysijoja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #4

Toteat: "Hallituskin yritti kautensa aluksi ajaa TESiä pienemmät palkat mahdollistavaa paikallisen sopimisen joustavaa käytäntöä työmarkkinoille, mutta turhaan. Ay-liitot ovat jäykkyyden todellisia pesäkkeitä ja syntysijoja."

Paikallisen sopimisen suurimpia estetitä on EK:n ja työnantajaliittojen erityisesti suurteollisuuden nihkeys työntekijöiden edustukseen yrityksen hallituksessa sekä myötämääräämisoikeuteen Saksan ja Ruotsin mallin mukaisesti.

Ilman tätä kyseessä ei ole sopiminen vaan sanelu, joka nykyisessä työvoiman ylitarjonnassa on mahdoton tilanne.

EK:n puheenjohtaja Mattila kertoi näkemyksensä paikallisesta sopimisesta vuosi sitten:
”Mitä nopeammin pääsemme paikallisen sopimisen tielle, sitä paremmin Suomella ja suomalaisilla menee. Jos työnantajan tekemät sopimustarjoukset eivät miellytä, työntekijä voi vaihtaa yritystä", Mattila totesi.

Tämä kertoo aika paljon EK:n tavoitteista ja ajatuksista?

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/elisan-ja-ek-n-...

Noin yleisesti ottaen laitoshuoltaja sirkkapetteri ei ole tasavertainen neuvottelija, kun vastassa on vaikkapa ylikansallinen siivouspalvelufirma juristiosastoineen. Yleissitovia työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä tarvitaan, sillä käytännössä sirkkapetterin on vaikea neuvotella itselleen yksin edes siedettäviä työehtoja.

Työoikeuteen kuitenkin kuuluu yhtälailla tärkeä pariteetin periaate: järjestäytymällä yksittäiset työntekijät muuttuvat työnantajan kanssa tasavertaisiksi neuvotteluosapuoliksi.

Pariteetti-periaatteen yksi tärkeimmistä ajatuksista on se, että työntekijän katsotaan olevan heikommassa asemassa työnantajaan nähden, minkä vuoksi valtion tehtävänä on erilaisin keinoin suojella työntekijää eli työsuhteen heikompaa osapuolta.

Ellei työntekijöiden edustusta ja mytötämääräämisoikeutta ole, johtaisi tämä osassa tilanteista yksipuolisen saneluun varsinkin työvoiman tarjonnan ollessa suurta.

Se miksi suomalainen työnanatja on niin nihkeä asiaan on varsin kummallista. Tosin esim Suomen Yrittäjät suhtautuu tähän positiivisemmin. Sen sijaan isojen poikine kabinettiin ei päästetä, menisi kenties hyvä konjakki hukkaan duunarin suussa?

Työnantajissa on aivan yhtä paljon syytä kuin toisessakin osapuolessa paikallisen sopimisen junnaamisesta paikallaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #5

Tuo edustajan saaminen yritysten hallituksiin vastineena paikalliselle sopimiselle näyttäytyy usein vain hölmönä keksittynä keinona ja verukkeena saada tilanne näyttämään siltä, että paikallinen sopiminen ei etenisi nimenomaan työnantajapuolen jarrutuksen vuoksi.

Miksei samantien vaadita paikallisen sopimisen vastineeksi osuutta yrityksen osakkeista?

Kyllä yrityksen omistajalla, äärimmillään perustajalla, joka usein yötä-päivää työskentelyn kautta on yrityksen pystyyn pistänyt ja tuntee toimintaympäristönkin todennäköisesti parhaiten, tulee olla puhtaan yksipuolinen oikeus valita yrityksensä hyväksi toimiva tiimi.

On jo aika fundamentaalisesta oikeudesta tai sen kaventamisesta kyse, jos työnantaja- ja omistajapuoli ei saa valita ei niin hallituksen kuten ei työntekijäpaletin (työntekijän takaisinottovelvoite) koostumusta itse.

Vähän sama kuin lätkäjoukkueeseen ehdolla olevat pelaajakandidaatit saisivat ohitse valmentajan ja joukkueenjohtajan osin sanella, ketkä joukkueeseen lopulta otetaan.

Kun otit esille tuon valtion tehtävän erilaisin keinoin suojella työntekijän oikeuksia ja etua, niin meillä on jo lakiin kirjoitettuna yksi maailman edistyksellisimmistä työsuojelulainsäädännöistä.

Työtuomioistuin on viimeisenä lukkona. Vahvistaisin työtuomioistuimen asemaa nykyisestään, mikä samalla poistaisi tarpeettomana ja päällekkäisenä työkaluna suurimman osan lakoista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Olipa kaunista kuvaelmaa yötä-päivää työskentelevästä yrityksen perustajaomistajasta. Kerroppa nyt vaikka tuon Elisan johtajan Mattilan yrityksen perustajan ja yrittäjän henkilöllisyys, sen joka painaa duunia vuorotta huonolla korvauksella? Tai aika hemmetin monen muun eniten työllistävän yrityksen tässä maassa.

Miksi tämä toimii sitten Saksassa ja Ruotsissa? Kun Ruotsia kehutaan lakkoilun vähäisyydestä, niin tällä on merkittävä vaikutus.

Takaisinottovelvoite syntyy tuotannollis-taloudellisin syin irtisanotuille. Sen myötä varmistetaan ettei tuota syytä käytetä väärin esim suurten yritysten toimesta. Vaikka sitä käytetäänkin. Lisäksi Suomi taas toiselta kantilta on Euroopan helpoimpia maita irtisanoa näillä perusteilla, mikä on johtanut siihen että esimerkiksi Telian väkimäärä Suomessa on vähentynyt alle 15:sta vuodessa yli seitsemästä tuhannesta vähän yli kolmeentuhanteen. Sen vuoksi Alcatel-kaupoissa Ranskaan tulee tuotekehitystä ja Suomessa Nokia vähentää bnoin tuhat. Jos muistat Bochumin tehtaan kuviot, niin vähentäminen Saksassa oli kiven takana ja suurilla korvauksilla. Suomessa homma onnistuu heittämällä. Tämän vuoksi Gorenjen ostaessa keittiökonetehtaan Suomesta se voi samantien lopettaa sen ja tuottaa muualla.

Irtisanominenko vaikeaa Suomessa? Lisää EK-puppua.

Näiden neuvotteluiden avulla on tehty myös ikärasistisia puhdistuksia, jotka eivät Ruotsissa ole mahdollisia, koska siellä on first in last out -periaate suojelemassa ikääntyviä. Suomessa ei ole vaan surutta kortistoon ja sitten vinkumaan kohtaanto-ongelmaa, joka syntyy kun ei pidetä työntekijöiden koulutuksesta huolta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #11

Kun kirjoitan perustamisvaiheessa olevan yrityksen eteen tehtävistä työtunneista niin miksi ihmeessä otat vastaesimerkiksi jo ajat sitten perustetun ja kentällään vakiintuneen yrityksen tilanteen, jonka perustaja tuskin enää edes mukana toiminnassa on?

(En tiedä, onko esim. Elisan tai sitä edeltäneen Radiolinjan perustaja yrityksessä mitenkään enää mukana, enkä ymmärrä ilmaisuasi "Elisan johtajan Mattilan yrityksen perustajan ja yrittäjän henkilöllisyys" - onko kyseessä tasoa "Jaakobin poikain isän nimi" oleva visainen kysymys)

Et taida olla ollut mukana kovinkaan aktiivisesti yritystoiminnan perustamisvaiheessa ja alkumetreillä, kun ajattelet usein yötä-päivää tapahtuvan toiminnan olevan pelkkää kaunista kuvaelmaa :)

Niin, takaisinottovelvoite todellakin nykyisellään liittyy tuotannollis-taloudellsiksi kutsuttuihin syihin, mutta voitaisiinhan rinnalle uudeksi mahdolliseksi irtisanomisperusteeksi luoda vaikkapa 'tiimin uudelleen koostamiseen/muodostamiseen' liittyvät syyt, joihin ei liittyisi takaisinottovelvoitetta.

Paikallinen sopiminen ja mahdollisuus sopia palkasta huomattavasti nykyistä vapaammin työntekijän kanssa (myös mahdolliset palkanalennukset) esimerkiksi ikävuosien karttuessa olisi omiaan lisäämään vanhempien työntekijöiden työhönottoa; heillä kun usein etuna on pitkäaikainen kokemus työelämästä, minkä vuoksi heitä myös edelleen töihin haluttaisiin.

Työtahdin hidastuminen iän mukana ja palkkakäyrien sojottaminen TESien vuoksi palkkamuutostilanteissa puhtaasti ylöspäin tekee iäkkäiden työntekijöiden palkkaamisesta nykyisellään usein vähemmän houkuttelevamman vaihtoehdon.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #4

Blogisi aiheena ei ollut ympäristöongelmat joten en myöskään kirjoittanut niistä.

No miksi ei korjata kaikkea ennen kuin heitetään ihmiset koelaboratorioon? En keksi kovinkana mukavan tuntuisia syitä teidän kokoomuslaisten halusta rökittää aina heikompia. Se on jokseenkin perverssiä.

Ja jälleen mielikuvituksesi riitti ainoastaan pieniin palkkohin joiden kuvittelet pelastavan jotakin.

AY-liitot eivät myöskään ole päättäneet yhdestäkään kelan jäykkyydestä mikä nyt on AIHEENA tässä aktiivimallissa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #6

Mutta kirjoitit kuitenkin ihmistyypistä, jonka mielestä kaikki on hyvin pitkällä aikavälillä, tekemättä eroa eri osa-alueiden välille.

Mitä tulee talousasioihin, niin niidenkin osalta nimenomaan näen, että hyvin/paremmin asiat ovat olleet vain jossain määrin viimeisen vajaan kolmen vuoden ajan. Pitkällä tähtäimellä edelleen karseasti.

Kerrotko Vellu, miten Suomen muihin länsimaihin nähden kovin vasemmistolainen talouspolitiikka, joka osan hyviä asioita ohella on myös nykyiset ansiosidonnaisjärjestelmät, Kela-jäykkyydet jne. aikaansaanut, on onnistunut estämään heikoimpien ihmisten ajautumista entuudestaan heikommalle?

Siis muutoin kuin mieliä hivelevän populistisen "köyhien puolella", "köyhiä riistetään!" jne. retoriikan muodossa.

Suomessa menee niin monella ihmisellä huonosti tänä päivänä vuosikymmeniä harjoitetun populistisen, vastuuttoman vasemmistolaisen talous- ja sosiaalipolitiikan vuoksi, jonka hedelmistä olemme nyt muutaman vuoden ajan todella nauttia.

Ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden naitos Suomessa on vuosikymmenten ajan ollut vertaansa vailla länsimaiden joukossa, eikä eroa juurikaan ole sen suhteen, tuleeko toteutukseen johtava idea liittojen vaiko puolueiden hiir.. riihiaivoista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

Kyllä..kaikki tähän aiheeseen liittyvä. Ongelmat ratkotaan sitten joskus..sen jälkeen,kun on todettu asioiden menneen päin persettä,vaikka siis tiedettiin jo etukäteen näin käyvän. Se on sitä pervessiä toimintaa.

"Kerrotko Vellu, miten Suomen muihin länsimaihin nähden kovin vasemmistolainen talouspolitiikka, joka osan hyviä asioita ohella on myös nykyiset ansiosidonnaisjärjestelmät, Kela-jäykkyydet jne. aikaansaanut, on onnistunut estämään heikoimpien ihmisten ajautumista entuudestaan heikommalle?"

Vasemmistolainen talouspolitiikka? Mitä ihmettä.. mitä vasemmistolaista on suomalaisessa talouspolitiikassa? Suomalainen talouspolitiikka on 80-luvun lopulta asti ollut hyvinkin tarjontapuoleista joka on siis hyvinkin uusliberalistista eli hyvinkin kapitalistista. Jos tästä vielä kapitalistisempaa olisi,niin oltaisiin utopistisessa libertariassa. Syynä on se valikoivuus..Suomi otti velkaa tehdäkseen eniten tienaaville helpotuksia. Ehkä se sinusta on vasemmistolaista talouspolitiikkaa?
Kela-jäykkyydet ovat kapitalistien tahto vai kuvitteletko niidenkin olevan hyvinkin vasemmistolaista talouspolitiikkaa? Ansiosidonnaisuus..tässä on ihmettelemistä,mutta jos seurataan rahaa niin... arvaas kuka voittaa?

"Suomessa menee niin monella ihmisellä huonosti tänä päivänä vuosikymmeniä harjoitetun populistisen, vastuuttoman vasemmistolaisen talous- ja sosiaalipolitiikan vuoksi, jonka hedelmistä olemme nyt muutaman vuoden ajan todella nauttia."

Mikä hallitus tällaista on toteuttanut,kun ei ole vasemmistohallitus ollut sitten vuoden 1972? Seuraa sitä rahaa niin huomaat olevasi pahimmassa puolueista vasemmistolaisimmassa siinä määrin mitä pidät nyt vasemmistolaisena talous- ja sosiaalipolitiikan edistäjänä.

Ay-liikkeellä ei ole poliittista valtaa Suomessa..ne ovat hallitukset jotka päättää tai jättää päättämättä. Toistaiseksi viimeiset 30 vuotta ollaan päätökset tehty yritysten hyväksi ja kun ne tehdään niiden hyväksi,niin se ei ole kaikkien yritysten vaan tiettyjen. Se on vähän hölmöä,että vuodesta toiseen silti sama kannatus löytyy tehdä tämä uudestaan. NYT eletään vaihetta missä kannattamasi puolue tahtoo sosialismia oikein urakalla.

Naurattaisi,jos vielä jaksaisi..mutta ei vaan enään jaksa edes hymyilyttää.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #13

Viittaat omien määrittelyjes pohjalta "viimeiseen vasemmistohallitukseen vuonna 1972", mutta aina vuoteen 2011 saakka, silloin muodostettu hallitus mukaan lukien, täytyi kaikkien hallitusohjelmien olla "riittävän demarimaisia" ja kaikkien puoluekentällä operoivien puolueiden olla "riittävän demareita" kuten osuvasti on todettu.

Ja mistä syystä? Liittyy tietenkin tähän toteamaasi:

"Ay-liikkeellä ei ole poliittista valtaa Suomessa.."

Aha :) Jännä kyllä lakkouhittelulla on estetty vuosien, vuosikymmenten ajan useat tarpeelliset uudistukset ja vastaavasti tuotettu halutun suuntaisia uudistuksia.

Liittyyhän asiaan eritoten näinä päivinä useilla keskustelualustoillakin esiintyneet kommentit tyyliin "lakkoillaan kunnes hallitus taipuu ja peruu aktiivimallin."

Ettei jopa Vellukin pyörittelisi mielessään moisia ajatuksia? Mutta kiitetään kuitenkin aamuisesta piristysruiskeesta :)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #18

Ei ne omia märittelyjä ollut vaan katsoin koska Suomessa on viimeksi ollut vasemmistohallitus. Sinulla on omia määrittelyjä vasemmistolaisuudesta . Tyypilliseen kokoomuslaiseen tapaan se kuuluu tehdä valikoimalla kaikki epämiellyttävä vasemmistolaiseksi.

Lakolla ei päätetä mitään,vieläkään. Hallituksen ei tarvitse taipua mihinkään ja antaa vain porukan lakkoilla.

Sinulla on kyllä niin omalaatuisia ajatuksia kaikesta omienn määrittelyjesi mukaisesti ettei niistä oikein selkoa ota. Pitäisi käydä sanakirja läpi kanssasi jotta tietäisin mitä tarkoitat jutuillasi,koska kokoomuslaisuutesi ei ihan kaikkea kuitenkaan kerro. Paitsi heikompien kiusaamisesta saatavan perverssin ilon.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Tuo yrittäjätulon huomioiminen on mielenkiintoinen.
Perusta toiminimi - joo, ja sen jälkeen todista, ettet ole täysipäiväinen yrittäjä.
Tietääkseni usein on edellytetty, että henkilö lopettaa toiminimen jos haluaa saada työttömyyspäivärahaa. Ehkä tuo on jo muuttunut?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

En osaa sanoa, mutta harvoinpa kovin pahoja lapsuksia tehdään ja mainitsemas kaltaisia aspekteja jätetään huomioimatta valmisteluvaiheessa.

Eikö yrittäjällä kuitenkin ole n. 1000 € paikkeilla se yrittäjätuloraja, jonka jälkeen työssäoloehdon katsotaan täyttyvän? 241 € on vielä reilusti sen alle, ja luonnollisesti alle myös työttömyyskorvauksen ja peruspäivärahan mahdollistaman 300 € vapaan tulon rajan.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Kerroppas, kun niin viisas olet, mitä voisi yrittää ilman pääomaa? Annappa joku liikeidea?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #14

Kiitos kehuista; kovin usein en tuollaista kuulekaan.

Jos minulla olisi jokin varteenotettava liikeidea niin lähtökohtaisesti en esittäisi sitä tässä enkä mailissa yksityisesti sinulle.

Ilman pääomaa voi yleisesti ottaen yrittää siten, että tosiaan on se riittävän hyvä liikeidea, sen pohjalta työstetyt riittävän hyvät yrityskonsepti ja liiketoimintasuunnitelma, ja mennä niiden kanssa potentiaalisten rahoittajien pakeille.

Moni yritystoiminta ei edes tarvitse kovin kummoisia alkupääomia. Esimerkiksi haravan, lapion ja muiden peruspuutarhatyökalujen kanssa (~käsipelin) voi yrittää tarjota puutarhan-/kiinteistönhoitopalveluita.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Heikki,

joko olet tutustunut kansalaisaloite.fi -palvelussa 8.1.2018 avattuun "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -aloitteeseen, jossa ei ole leikkausta vaan 4,65 %:n lisäys työttömyyskorvaukseen?:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Tällä aloitteella saamme aidosti työtöntä kannustavan aktiivimallin hallituksen leikkaavan mallin tilalle. Aloite kerännyt reilussa kolmessa viikossa 2070 allekirjoittajaa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Kiitos vinkistä, käyn tutustumassa paremmalla ajalla.

Nykyisessä taloustilanteessa muutamankin prosenttiyksikön tasokorotus verovaroista rahoitettaviin tukiin voi olla melko tiukka paikka.

Entäs jos tehtäisiinkin niin, että yleinen, vaikkapa 2.5 % tasoalennus kaikkien työttömyys-/peruspäivärahaan, ja sitten aktiivisuusehdot täyttäville se 4.65 % korotus?

Toimituksen poiminnat