heikkitoivonen Vähemmän pureksittuja hajatelmia arveluttavin tarkoitusperin.

Valtion lomituspalvelujärjestelmä kallis ja paljolti haitallinen

Maidontuotantotilalla kasvaneena ja lukuisia lomitustyötunteja vuosien varrella tehneenä kannatan kansanedustaja (vihr.) Antero Vartian ja ekonomisti Mikko Kiesiläisen esitystä valtion lomituspalveluiden alasajamisesta ja maatalousyrittäjien itsensä kustantamiin lomituspalveluihin siirtymisestä.

 

Maatalousyrittäjien lomien järjestäminen valtiovetoisesti on luonut paljon yritystoimintaa vääristäviä piirteitä maatalouteen. Osasta sen vuosien varrella nähdyistä, myös väärinkäytetyistä piirteistä kuten maatalousyrittäjäpariskunnan oikeudesta pitää halutessaan kaikki vuosilomapäivänsä eri aikoina on jo luovuttu, mutta laajemmin järjestelmä valtiovetoiselle järjestelmälle tyypillisesti on irrottanut palvelun (tässä tapauksessa lomaetuus) liian suuressa määrin yritystoiminnan tuottavuudesta ja tehokkuudesta.

 

Tunnen maidon- ja naudanlihatuotannon kentän verraten hyvin. Suurin osa yrittäjistä on asenteeltaan vastuuntuntoisia, vaatimattomuutensa kaunistamia sekä tuotantonsa fiksusti hoitavia ja kehittämään pyrkiviä tuottajia, nykyisistä tukijärjestelmistä riippumatta. Joukossa kuitenkin on paljon myös tiloja, joiden voi todeta olevan pystyssä pitkälti vain maataloustuki- ja lomitusjärjestelmän haitallisten elementtien ansiosta.

 

Yhdessä tuotantoon sitomattomien maataloustukimuotojen kanssa lomituspalvelut pitävät hengissä maatiloja, joilla ei tehokkaammin järjestetyssä järjestelmässä elinmahdollisuutta olisi. Järjestelmässä, jossa mahdolliset maataloustuet olisivat siis puhtaasti sidottuja tuotettuihin liha- ja kananmunakiloihin sekä maitolitroihin ja jossa valtion lomituspalvelujärjestelmää ei olisi. Maksettua tukieuroa kohden kuten myös tilan pinta-alaan nähden päätyy näiltä tiloilta kauppojen hyllyille liian vähän maataloustuotteita.

 

Jokainen voi itse miettiä, millainen vaikutus edellisellä on elintarvikehintoihin. Tuotanto on tehotonta, mutta kuitenkin tila pysyy tukimuotojen vuoksi hengissä. Kontrastit tuottavimpien ja alhaisella hyötysuhteella käyvien tilojen välillä ovat pahimmillaan erittäin suuria.

 

Tuotannon tehottomuuteen voi ottaa myös globaalin näkökannan: Ylikansoitetussa maailmassa, jossa on paljon nälänhätää ei tulisi voida tuottaa - ympäristönsuojelulliset reunaehdot toki huomioiden - tehottomasti elintarvikkeita niiltä aloilta, jotka ylipäänsä elintarviketuotantoon raivattu on. Eli pelloilta.

 

Miksi ylipäänsä ylläpitää kahta erillistä tukijärjestelmää: suorat maataloustuet sekä lomituspalvelujärjestelmä, joka sekin siis tukimuoto on?

 

Suomessa on jo varsin paljon lomituspalveluja tarjoavia yrittäjiä, joilta myös kunnalliset lomituspalvelut ostavat osan maatalousyrittäjille tuotettavista lomapäivistä. Meneillään voi katsoa olevan siirtymävaiheen, jossa lopulta siirrytään käytäntöön, jossa maatalousyrittäjä itse ostaa lomituspalveluja tarjoavalta karjanhoitotaitoiselta yrittäjältä tilan ylläpitopalvelun haluamansa pituisen loman ajaksi. Palvelun oston yrittäjä siis kustantaisi yritystuloistaan ja varsinaisista maataloustuistaan - sitä ei enää kustannettaisi erillisenä tukimuotona kunnallisten lomituspalveluiden toimesta.

 

Sivumainintana, itse kyseenalaistan myös suorat maataloustuet, eritoten tuotettuihin maitolitroihin sekä vilja-, liha- ja kananmunakiloihin perustumattomat tukimuodot kuten ympäristö-, tila- ja eläinten hyvinvointituet. Kyseessä kuitenkin on oma erillinen asiakokonaisuutensa, ja niistä luopuminen tulee toteuttaa pidemmän aikavälin muutosprosessina, mikäli luopumispäätös jossain vaiheessa niin kansallisella kuin EU-tasolla tehdään.

 

Mitä Vartian ja Kiesiläisen mielipidekirjoitukseen itsessään tulee, kyseessä toki on ainakin Vartian osalta myös oiva taktinen veto aikana, jona päähallituspuolue keskusta yhdessä kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa ajaa normien purkamista yhteiskunnan eri osa-alueilla kuten myös julkisen sektorin huomattavaa supistamista.

 

Valtion kustantama 26 päivän  vuosilomaoikeus kun sekin kätkee taaksensa virkamiesten määrittelyistä muodostuvan yhdenlaisen normiston, ja suorien vuosikustannustensa osalta noin 180 miljoonan euron suuruinen lomituspalvelu - edellä mainitut haittavaikutukset eivät lukuun luonnollisesti sisälly - puolestaan on jo verraten suuri siivu julkista sektoria.

 

Tämän hallituskauden aikana ei suunnitelmia valtion lomituspalveluiden alasajamisesta tietenkään tehdä - siihen ei keskusta sentään veny. Järjestelmää ei tule lakkauttaa heti seuraavan hallituskauden alkajaisiksikaan tai muutoinkaan kädenkäänteessä, vaan asia tulee nähdä taitavaa muutosjohtamista edellyttävänä prosessina ikävien seurannaisvakutusten välttämiseksi. Prosessi kuitenkin olisi käynnistettävä viipymättä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Mites suhtaudut yhteiskunnan tukemiin äitiyslomiin? kai kaikki on samalla viivalla? vai otetaanko vain pois toisilta?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Olematta sattuneesta syystä asiantuntija äitiyslomakysymyksissä ja todennäköisesti tuntematta kaikkia asiaan liittyviä olennaisia näkökohtia katson, että kyseisen yhteiskunnan subventoiman edun tulee olla yhtäläinen kaikille.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Niinpä, kuitenkin olet yhdeltä ryhmältä valmis tämän subvention poistamaan, näin voi olettaa aloituksesi perusteella.

Niin ja kyllä tämä "lomitusongelma" poistuu ajan kanssa, sillä eläintilat jatkuvasti vähenevät kunnes viimein poistuvat kokonaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #3

Oletat noin siitä huolimatta, että aloituksessani käsittelen lomitusjärjestelmää maatalousyrittäjien vuosilomiin liittyen, mainitsematta sanallakaan äitiyslomajärjestelmästä?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #4

En huomaa missään vaiheessa että kirjoituksessasi irroitaisit vuosilomajärjestelmän erikseen muusta vaikka siitä lähinnä kirjoitat. Summanakin sinulla on käytössäsi se mihin sisältyy niin vuosiloma kuin sairauden tai äitiysloman vuoksi lomittajan kulut yhteiskunnalle.

Kannattaisi käyttää sitä oikeaa lukua mikä koskee vain vuosilomia eikä sitä lukua mikä sisältää muutakin.

Tämä vuosilomajärjestelmä on ongelma, mikä poistuu täysin ajan kanssa, sillä siihen oikeutettujen määrä vähenee kunnes loppuvat täysin. Varmasti löytyy suurempia ongelmia ratkaistavaksi.

Toimituksen poiminnat