heikkitoivonen Vähemmän pureksittuja hajatelmia arveluttavin tarkoitusperin.

"Suomessa on onnistuttu siinä mitä Neuvostoliitossa yritettiin"

Ei ollut yllätys, että terrorismia toimintansa osalta jo lähentelevä AKT teki päätöksen neliraajajarrutukseen ryhtymisestä yhteiskuntasopimusneuvotteluiden suhteen. Kun talouden fundamentteja ei edes tolkullisessa määrin ymmärretä ja puhdasta, paljolti kaunaistakin disinformaatiota levittämällä saadaan ihmisiä hurmokseen mukaan, tullaan todennäköisesti näkemään suuri lakkoaalto tulevana keväänä.

 

Hallituksen ei kuitenkaan tule perääntyä AKT:n ja hengenheimolaisten kiristystempausten edessä. Näyttäisi onneksemme siltä, että meillä viimein onkin hallitus, joka päättäväisesti tulee toteuttamaan roiman osan niistä tarpeellisista uudistuksista, jotka yksinkertaisesti toteutettava on, jotta Suomella olisi vielä suuremmitta vaurioitta mahdollisuus tervehdyttää taloutensa.

 

Ihmiset eivät yksinkertaisesti tunnu ymmärtävän esimerkiksi sitä, ettei se, että kokonaisvelkamme määrä suhteessa BKT:een on Euroopan maiden keskitasoa ole mitenkään merkitsevä asia. Velan takaisinmaksukyvykkyys sen sijaan on, ja muun muassa sen suhteen olemme pahasti alijäämäisenä kansantaloutena ollut jo hyvän aikaa erittäin huono oppilas, Euroopan sairas mies, kuten asia jo muualla Euroopassa nähdään - täällä sen sijaan ymmärrys omasta tilanteestamme laahaa edelleen pahasti jälkijunassa.

 

Yksinkertaisesti, suomalaisilla on tällä hetkellä tasoomme nähden aivan liian kallis tuote ylläpidettävänä. Liian kallis hyvinvointiyhteiskunta, liian kallis elintaso. Kansantalouden tasolle tienaamme nykyisellään liian vähän, jotta voisimme elintasomme aiheuttamat juoksevat kulut täysimääräisinä hoitaa. Olemme velkaantumisen tiellä. Yksilöiden tasolle tuotuna tienaamme siis liikaa kansantalouteen tuottamaamme lisäarvoon nähden.

 

Meidän täytyisi siis joko työskennellä enemmän nykyisellä keskimääräisellä tuottavuudellamme (tai vaihtoehtoisesti pitää viimeksi mainittu samana ja alentaa palkkojamme) tai kohottaa tuotantomme keskimääräistä tuottavuuttamme, jotta pystyisimme nykyisen palkka- ja elintasomme pitämään.

 

Joku tai useampi seuraavista kolmesta aina joustaa: valuutta, palkat ja/tai työllisyys. Nyt meillä valuutta ja palkat on betonoituina, joten ainut mikä joustaa on työllisyys - työttömyyden suuntaan. Itse en todellakaan usko valuutanvaihtoon ihmelääkkeenä, sillä eurolla voi myös pärjätä kuten Itävallan esimerkki hyvin osoittaa. Syyt ongelmiimme piilevätkin aivan jossain muualla. Kuten päätoimittaja Huusko tänään osuvasti kirjoitti, tyrimme nyt kaiken aivan itse.

 

Edellä on yhdellä tapaa tiivistettynä tilanteemme karut realiteetit. Mitä pidempään niiden tajuamisessa suomalaisilta menee, sitä syvemmälle ehdimme ajautua. Toiveajattelulla ei tällaisessa tilanteessa ole mitään merkitystä, eikä taloudellinen noususuhdanne muualla maailmassa nyt yksinkertaisesti tule meitä pelastamaan.

 

Ai niin, tuosta otsikosta. Noin totesivat Suomessa vierailleet venäläisturistit kiteyttäen tosiaan "Suomessa on onnistuttu siinä mitä meillä yritettiin."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Kirjoitat: "Ihmiset eivät yksinkertaisesti tunnu ymmärtävän esimerkiksi sitä, ettei se, että kokonaisvelkamme määrä suhteessa BKT:een on Euroopan maiden keskitasoa ole mitenkään merkitsevä asia. Velan takaisinmaksukyvykkyys sen sijaan on, ja muun muassa sen suhteen olemme pahasti alijäämäisenä kansantaloutena ollut jo hyvän aikaa erittäin huono oppilas".

Mistä päättelet, että 'ihmiset eivät ymmärrä'? Kyllä tämän ymmärtävät jokseenkin kaikki. Sitä ihmiset eivät ymmärrä, miten hallituksen toimet vaikuttavat maksukyvyn parantumiseen.
Siihen tarvitaan talouskasvua eli investointeja, jotka luovat työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja. Ja keskeinen kysymys on investoinnit - jos 800 miljoonan verohelpotukset yrityksille eivät saaneet tässä suhteessa mitään aikaan, mikä sitten?

Hallituksen ratkaisu kasvavaan työttömyyteen näyttää olevan, että tehdään 3000 työtöntä lisää yliopistoista.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Minulle toki sopii sekin, että ihmiset ymmärtäisivät laajalti ko. asian. Sitä taustaa vasten on kuitenkin ihmeellistä, että varsin usein mediassa vedotaan Suomen kokonaisvelan määrään todeten, että BKT:een nähden löytyy paljon velkaisempiakin maita. Minusta tämä kielii siitä, että ko. puheenvuoroissa yritetään nimenomaan käyttää hyväksi ihmisten heikkoa ymmärrystä asian suhteen.

Nostit esiin asian, johon periaatteessa vastasin jo. Me elämme yli varojemme - emme kansantaloutena tienaa riittävästi voidaksemme ylläpitää näin kallista tuotetta eli suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaamme. Mielestäni asia kannattaa ajatella ennen kaikkea viennin kannalta, joka on kansantalouden polttoaine ja joka (yhdessä oman tuotantomme kanssa: mahdollisimman suuri vienti ja mahdollisimman pieni tuonti eli mahdollisimman suuri oma tuotanto) määrittää keskimääräisen elintasomme.

Kalliin suomalaisen järjestelmän kustannukset ja korkeat palkkakulumme siirtyvät aina lopulta vientituotteidemme hintoihin. Nyt järjestelmästämme ja palkoistamme tulevat kulut ovat liian suuret, mikä näkyy yleisesti ottaen liian korkeina vientituotteidemme hintoina. Kallis tuote pakkaa häviämään halvemmalle kilpailussa, ja trendi on pitkän aikaa ollut se, että suomalainen tuote häviää ulkomaisille vastaaville, kansantalouteemme virtaa vähemmän rahaa (~polttoainetta) ja tilauksia suomalaiselle työlle on yhä vähemmän. Työpaikat vähenevät, ihmisiä joudutaan irtisanomaan jne. Kierre on valmis.

Ainut lääke on kustannusten alentaminen. Joko palkka- tai järjestelmäkustannusten tai molempien. Tai miksei sitten vaihtoehtoisesti tuottavuutemme lisääminen eli tekisimme samaa palkkaa vastaan enemmän työtunteja. Tai miksei samassa ajassa enemmän töitä, tehokkaammin siis.

Edellistähän hallitus on jo melko pitkään yrittänyt kansalaisille selittää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Yhteiskuntasopimuksessa tai niinkuin itse vitsailen yhteiskunnan yt-neuvotteluissa oli tarkoitus...
- Palkkakustannusten vähentäminen mm poistamalla sivukuluja ja laskemalla palkkoja
- Järjestelmäkustannusten vähentäminen mm laskemalla verotusta ja leikkaamalla julkisista menoista kuten opetuksesta, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta
- Työtehonlisääminen pidentämällä työpävää tunnilla ja karsimalla ylimääräisiä taukoja kuten lounaan ja kahvitauot

... Seurauksena mm kotimarkkinat ja kotimainen ostovoima olisi kavennut varallisuuden yhä kertyessä varakkaimman kansanosan säästötileille, obligaatioihin ja osakkeisiin. Lisäksi peruskoulujen määrä olisi vähentyneet ja luokka koot kasvaneet sekä osa työttömistä ja eläkrläisistä joutunut muuttamaan väliaikaisesti kaduille.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #14

On ilmiselvää, että yhtenä keinona julkisen sektorin supistamisessa on leikkaukset mm. myös opetussektorilla, esimerkiksi juuri luokkakokojen kasvattamisen muodossa. Se kun lienee ainakin suurimmalle osalle selvää, että toimeen on tultava kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla.

Aina sitten voi jossitella, olisiko leikkaukset tullu tehdä jostain muualta "eikä
juuri sieltä ja tuolta." Nähdäkseni on kuitenkin parempi, että leikkauksia tehdään tasaisesti eri puolilta sen sijaan, että lukumääräisesti harvemmista momenteista radikaalimmin.

Ostovoima-argumenttisi edustaa sitä tasoa, jonka perusteella voi olettaa, että jotain olennaista kansantalouden ja talouden ylipäätänsä toiminnasta on jäänyt ymmärtämättä. Paljon puhutun ostovoiman keinotekoinen ylläpitäminen on todella lyhytnäköistä ja typerää - sitä kun keinotekoisesti ylläpidetään karkeasti valtion vuotuisen lisävelan eli budjettialijäämän edestä.

Tietynlaisissa tilanteissa - kuten Suomen nykyisessä - vain on tehtävä talouden tasapainottamiseksi leikkauksia ja annettava ostovoiman heikentyä, jotta sen olisi talouden tervehdyttämisyritysten jälkeen mahdollista kestävällä tavalla vähintään edeltävälle tasolle takaisin palata.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #14

Kansantalouden ostovoimatekijän luonteeseen päässee suht helposti käsiksi ajattelemalla nykyisin esitettyihin argumentteihin ("ei saa leikata ostovoimaa!") nähden käänteisesti eli mitä jos lisättäiskin reilusti suomalaisten ostovoimaa esimerkiksi tuplaamalla kaikkien palkat ja sosiaali- ym. etuudet? Eikö olisikin hyvä idea?

Ostovoiman primäärinen lähde on aina omassa tuottavuudessamme ja tasapainoisessa, fiksusti hoidetussa taloudessa - ei erinäisissä ostovoimaa keinotekoisesti ylläpitävissä lähteissä kuten (syömä)velkarahoituksessa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

1) Se oli EK, joka tappoi TUPOn.

2) Mitä fundamenttejä tässä ei ymmärretä?
Tsekkaa kuinka liksoja halutaan postissa leikata:

Palkka 1436,38 euroa ja palkasta leikataan -27%
Palkka 1160,42 euroa ja palkasta leikataan -13%
Palkka 2237,00 euroa ja palkasta leikataan -11%
Palkka 2185,00 euroa ja palkasta leikataan -14%
Palkka 2169,00 euroa ja palkasta leikataan -18%
Palkka 1827,00 euroa ja palkasta leikataan -5%
Palkka 1827,00 euroa ja palkasta leikataan -9%
Palkka 1963,00 euroa ja palkasta leikataan -9%

Samaan aikaan Postin pääjohtajan palkka on 50.000 €/kk, eikä hän tai muut Postin johtajat halua itse joustaa yhtään.
- Turha syyttää ay-liikettä tai duunaria.

Täältä:
http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207166-posti...

Poista ennakkosensuuri, jotta voidaan oikeasti keskustella.

Henry

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

En poista ennakkosensuuria, sillä ei se estä keskustelemista. Esim. kommenttisi ja vastaavanlaiset pääsevät toki lävitse. En ole kovin montaa asiatonta kommenttia joutunut jättää hyväksymättä.

Postin asiaa en kovin hyvin tunne, mutta uskoisin kyseessä olevan ennen kaikkea rakenteelliset muutospaineet. Prosesseja on automatisoitava, palkkakustannuksia saatava alas ja - Posti olisi kiireen vilkkaa yksityistettävä.

Postin johtajalla kohtuuton palkka, mikä mahdollistuu edellisen kommentoijan eli T Piepposen viittaamassa sisäpiirikapitalismin ja -sosialismin naitoksessa.

TUPO oli jo aikakin hylätä. Paikallinen sopiminen yleiseksi käytännöksi.

Helena Makinen

"...ja - Posti olisi kiireen vilkkaa yksityistettävä."

Sehän tässä on ongelman juuri, kun pitäisi päättää pidetäänkä posti palveluna vai tehdäänkö siitä liikeyritys.

Jos siitä tehdään yritys, niin koko postilaki on kumottava, ja posti saa kannella postiaan minne haluaa ja milloin haluaa, eikä mitään velvoitetta ole kenekään Kempeleen mummon kirjeitä liikutella.

Jos taas posti päätetään pitää palveluna, niin siitä on tehtävä taas Posti, joka toimii 100% verovaroilla ja jonka ei edes oleteta tuottavan voittoa. Mikäli tämä aiheuttaa markkinahäiriötä yksityisille paketinkuljetusfirmoille, niin sitten haittaa. Sopeutukoot.

Helena Makinen

"...ja - Posti olisi kiireen vilkkaa yksityistettävä."

Sehän tässä on ongelman juuri, kun pitäisi päättää pidetäänkä posti palveluna vai tehdäänkö siitä liikeyritys.

Jos siitä tehdään yritys, niin koko postilaki on kumottava, ja posti saa kannella postiaan minne haluaa ja milloin haluaa, eikä mitään velvoitetta ole kenekään Kempeleen mummon kirjeitä liikutella.

Jos taas posti päätetään pitää palveluna, niin siitä on tehtävä taas Posti, joka toimii 100% verovaroilla ja jonka ei edes oleteta tuottavan voittoa. Mikäli tämä aiheuttaa markkinahäiriötä yksityisille paketinkuljetusfirmoille, niin sitten haittaa. Sopeutukoot.

Juha Kuittinen

Kuinka paljon olet valmis pudottamaan omaa palkkaasi?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Jos kerta oma valmiuteni on itse asian kannalta kovinkin olennainen asia, viittaan aiemmin vastaamaani:

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Kassos vain, linkki jäänyt jostain syystä pois matkasta, ehkä mobiilista kirjoittamisen vuoksi. Laitetaan kuitenkin vaikka tämä ketju ehkä jo vanhentunut:

http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202395...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ihmiset eivät yksinkertaisesti tunnu ymmärtävän esimerkiksi sitä, ettei se, että kokonaisvelkamme määrä suhteessa BKT:een on Euroopan maiden keskitasoa ole mitenkään merkitsevä asia."

Itse asiassa uskoisin, että nuo mainitsemasi ymmärtämättömät ovat kuitenkin siitä valveutuneemmasta päästä, jotka edes tietävät asian laidan olevan mainitsemallasi tavalla, mitä tulee velkaantumiseen verrattuna eurooppalaiseen keskikastiin.

Olen itsekin usein korostanut täällä keskustelussa tuota tosiasiaa velkaantumisasteesta siksi, että se ei näytä olevan tiedossa. Useimmat tuntuvat ajattelevan, että Suomi on nimenomaan velan määrässä niin syvällä suossa, ettei edes Kreikkakaan vedä vertoja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Naurettavaa ajatella että Suomi olisi velkaantunermpi kuin Kreikka. Otin selvää ja Ruotsi että Saksa ovat Suomea velkaisempia sekä Yhdysvallat, Kiina ja Japani moninkertaisesti valkaisempia. Tietysti nuo tilastot muuttuu jos velka jaettaisiin asukasluvun mukasn mutta tuskin Suomi siltikään olisi kärjessä. Velkakello.fibsivulla kerrotaan Suomen velan olevan henkeäkohti 18 266,92 euroa, koko velka on reilut sata miljardia ja velka saatavia Suomella on 286 miljardia (saatavakello). Pääsisimme hyvin veloista jos muut maksaisivat velkansa Suomelle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En ole aivan varma ymmärsitkö kommenttini oikein, mutta selvyyden vuoksi todettakoon, että komppasit juuri minua.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Juha, jos vielä luet tämän niin laitatko mailia profiilistani löytyvään osoitteeseen?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Yleiset mantrat on : meillä on liian kallis elintaso, meillä on liian kallis hyvinvointiyhteiskunta, meillä on liian kallis ilmainen koulujärjestelmä, meillä on liian korkea verotus, meillä on liiankorkeat asuinkulut ja vuokrat, meillä on liian korkea ruokakassin hinta, meillä on liian korkea sosiaaliturva, sekä pidämme yllä tuottamatonta maataloutta ja tuulivoimaa. Millainen maa meidän sitten pitäisi olla? Mistä maasta pitäisi ottaa mallia? Intia, Thaimaa, vai Bangladesh? Pitäisikö kaikilta kouluasteita periä lukukausimaksua? Olisiko parempi ilman mitään sosiaaliturva järjestelmää kuten toimeentulotukea, työttömyyspäivärahas tai perustuloa? Pitäisikö kotimainen ruuantuotanto lopettaa ja vaihtaa tuonti ruokaan?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Tällaisiin kommentteihin ei sikäli pitäisi vastata ollenkaan, mutta sanotaan nyt kuitenkin, että ei - ei meidän tarvitse mennä jokseenkin hölmösti viittaamiisi ääripäihin laittamalla jo peruskoulutasolle lukuvuosimaksut, luopumalla kokonaan sosiaaliturvasta, lopettamalla kotimainen ruoantuotanto tms. Viimeiseen omaan vielä varsin syvällisenkin näkemyksen eläkkeellä olevien maanviljelijävanhempieni lapsena.

Toimituksen poiminnat