heikkitoivonen Vähemmän pureksittuja hajatelmia arveluttavin tarkoitusperin.

Ei perustulolle - Kyllä jatkuvan mallin ansioturvalle ja leikkauksille

  • Jatkuvana muuttuvan työmarkkinatuen malli - vaaka-akselilla kuukausittaiset bruttotulot ja pystytolpissa nettosummat.
    Jatkuvana muuttuvan työmarkkinatuen malli - vaaka-akselilla kuukausittaiset bruttotulot ja pystytolpissa nettosummat.

Kirjoitan tässä jonkinlaisessa kiireessä muutaman ehdotuksen muutettavista asioista yhteiskunnassamme. Savottaa riittää, ja muutosehdotuksia vaaleissa ehdolla olevien suunnalta soisin näkeväni enemmänkin.

 

Näpertelyt ja poliittiset veivaukset esimerkiksi sote-järjestelmän yksityiskohtien parissa ovat olleet lähinnä tuskallista katsottavaa. Suomalainen yhteiskunta ja järjestelmä tarvitsisi oikeasti jo täysinäisen buuttauksen. Reset-nappulaa siis painamaan.

 

Saavutettujen etujen ja olemassa olevien järjestelmäyksityiskohtien suhteen Suomessa tosin on verraten paljon konservatiiveja. Yllättävää tai ei, näissä asioissa konservatismi lepää enemmän siellä vasemmalla laidalla.

 

 

Jatkuvana muuttuvan työmarkkinatuen malli

 

Lakkauttaisin erillisen asumistukijärjestelmän (yleinen asumistuki) kokonaan. Perustulojärjestelmää en kannata johtuen sen nettovaikutuksiltaan suuremmasta kalleudesta muihin yleisesti ehdotettuihin järjestelmiin nähden.

 

Hieman kuitenkin samaan tapaan kuin perustulomallissa (ei vihreiden jossa mm. erillinen asumistukijärjestelmä säilytettäisiin), lähdettäisiin esittämässäni mallissa liikkeelle 760 €/kk työmarkkinatuesta tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole ansio- ja/tai yrittäjätuloja.

 

Yllä olevassa kuvassa on esitettynä jatkuvan mallin mukaisesti ja bruttotulojen perusteella muuttuva työmarkkinatuki 11 palkkaluokassa esitettynä. Vaakarivillä siis bruttotulot ja pystytolpissa nettomääräiset ansiotulot ja mahdollinen työmarkkinatukiosuus. Korostan mallia luonnostelmana - tarkkoja summia eri kuukausitulojen kohdalla ei kannata lähteä perkaamaan.

 

 

Nykyinen ansiosidonnaisjärjestelmä Kansallismuseon kokoelmiin

 

Yksi keskeisimpiä purkukohteita yhteiskunnassamme on nykyinen ansiosidonnaisjärjestelmä. Se on vuosikymmenten aikana nykyiseen muotoonsa päätynyt järjestelmä, jossa ei-valtiolliset työttömyyskorvauskassat nauttivat poskettoman suurta valtiorahoitusosuutta. Järjestelmä tulisi purkaa ennenkaikkea sen moraalikatoa aiheuttavan ja  epäpyhänä allianssinakin nähtävissä olevan luonteen vuoksi.

 

Nähdäkseni yhteiskuntaamme kannattaisi kompromissiratkaisuna ajaa malli, jossa henkilöllä olisi mahdollisuus valita valtion ansioturvajärjestelmä (edellisessä kappaleessa esittämäni malli) tai yksityisten vakuutusyhtiöiden, ammattiliittojen tai muiden vastaavien tarjoamat, mahdollisesti ansiosidonnaiset työttömyyskorvausvakuutukset, joihin niiden tarjoaja ei saisi valtiolta rahoitusosuutta.

 

Valitessaan jälkimmäisen henkilö vapautuisi valtiolle palkan yhteydessä perittävistä työttömyysvakuutus- ja muista sosiaaliturvamaksuista, mutta ei myöskään olisi oikeutettu valtion työmarkkinatukeen niin kauan (vaihtoehtoisesti jollain karenssiajalla lisättynä) kuin jäsenyys yksityisen vakuutusyhtiön tarjoamassa järjestelmässä jatkuisi.

 

 

Henkilökohtainen tilijärjestelmä

 

Luodaan suomalaisilla ohjelmointitaidoilla henkilökohtainen tilijärjestelmä, joka reaaliaikaisesti seuraa henkilön kuukausituloja ja tulokertymää (ansio- ja/tai yrittäjätulo) vuoden alusta alkaen, ja niiden perusteella automaattisesti maksaisi mahdollisen, esimerkiksi esittämäni mallin kuvaajaan perustuvan ansioturvaosuuden seuraavan kalenterikuukauden alussa. Kyseinen täysin digitalisoitu järjestelmä reaaliaikaisuutensa vuoksi myös poistaisi tarpeen veronpalautuksille tai jälkiveroille, mitä myös Verohallinnon pääjohtaja esitti vuoden 2014 alkupuoliskon aikana.

 

Tämä vapauttaisi runsaasti resursseja valtion- ja kuntahallinnosa. Kela, TE-palvelut ja kuntien sosiaalitoimet voitaisiin yhdistää, ja uusi muodostettava instanssi olisi kooltaan pienempi kuin yksikään edellisestä kolmesta nykyisellään. Runsaasti säästöjä.

 

 

Pätevyysvaatimusten madaltaminen

 

Tästä osiosta ei sen enempää kuin että nähdäkseni esimerkiksi peruskoulun opettajan tehtävään riittäisi kanditasoinen koulutus. Kandivaiheen opinnoissa, esimerkiksi matematiikan ja fysiikan, kuitenkin olisi kuten nykyisessäkin erilliset, alueen omat erityispiirteet huomioivat opettajasuuntautumisvaihtoehdot niille, jotka 180 op:n opettajan pätevyyden haluavat suorittaa.

 

 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminen

 

Koulujen rahoituksen päälähteen muututtua pohjautumaan valmistuneiden lukumääriin, romahti useiden arvioiden mukaan ja omien havaintojenikin perusteella ammattikorkeakouluista valmistuneiden taso ja yliopistoista valmistuneiden taso laski selvästi.

 

Usein puhuttu suomalainen huippukoulutus on kupla, joka ylläpysyy enää vain omissa jorinoissamme. Käytännössä suomalaisen koulutuksen taso on jo pahasti jäänyt jälkeen likitulkoon kaikista EU-maista.

 

Suunnitteilla on koulujen rahoitusperusteen muuttaminen osin valmistuneiden työllistymisasteeseen perustuvaksi, mikä tulisi toteuttaa viipymättä. Samalla ammattikorkeakoulut ja yliopistot tulisi yhdistää siten, että entinen ammattikorkeakoulututkinto vastaisi uuden järjestelmän enemmän esimerkiksi käytännölliseen insinööritieteeseen suuntautuvaa kandidaatintutkintoa, ja maisteritasolle etenevät suorittaisivat kandivaiheen osin erilaisin painotuksin.

 

Koulujen yhdistämisestä saataisiin selvästikin huomattavat kustannussäästöt. Vaatimustasoa opetuksessa on nostettava huomattavasti, mikä osin saadaan aikaan juuri koulujen rahoituspohjan muutoksella.

 

 

Lukukausimaksut 3. asteen tutkintoihin - niin ulkkareille kuin kotimaisillekin

 

Ulkkareille lukukausimaksut voisivat puolestani olla kotimaisilta perittäviä vielä hitusen suuremmat.

 

Ehdotan siis edes jonkinmoista omavastuuosuutta perittäväksi osaamispääoman hankkimisesta. Nykyisellään kun emme peri mitään maksua, vaan hoidamme koulutuksen rahoituksen yhteisvastuullisesti.

 

Mikäli keskimääräinen lukukausimaksu ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa olisi vaikkapa 1000 €, tarkoittaisi se keskimäärin 6000 - 8000 € kustannusta opiskelijalle ammattikorkeakoulututkinnosta, ja 10.000  € kustannusta yliopistotutkinnosta.

 

Edelliset summat ovat varsin kohtuulliset kenelle tahansa esimerkiksi valtion takaamalla opintolainajärjestelmällä rahoitettuna, kun huomioi sen, kuinka useat ihmiset elämänsä aikana tulevat nostaneeksi helpostikin 50.000 - 100.000 € lainan esimerkiksi asunnon hankintaa varten.

 

Yhteiskunnallisilla varoilla toteutetusta osaamispääoman tarjoamisesta tulee yksilölle koitua riittävän suuruinen omavastuuosuus.

 

Myös erillinen opintotukijärjestelmä muuttuisi tarpeettomaksi oikeutettaessa jokainen 18 vuotta täyttänyt alussa esittämäni mallin mukaiseen työmarkkinatukeen.

 

 

Aamen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"Perustulojärjestelmää en kannata johtuen sen nettovaikutuksiltaan suuremmasta kalleudesta muihin yleisesti ehdotettuihin järjestelmiin nähden."

Mitäs tarkoitat tällä, ja minkä hintaiseksi omasi tulisi?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Alustavat laskelmat Excelillä tekevät esittämästäni mallista nykyiset palkkaluokkajakaumat siihen siirrettäessä karkeasti max. 1,5 mrd euroa kalliimman, ilman siis mallin dynaamisia vaikutuksia huomioituna.

Argumenttini perustulojärjestelmän muita suuremmasta kalleudesta perustuu siitä esitettyihin asiantuntija-arvioihin, joiden tukena on ollut muun muassa Eduskunnan käytössä oleva mikrosimulaatiomallinnus.

Perustulojärjestelmän dynaamiset vaikutukset ovat nimenomaan se kipein kysymys. Kuinka järjestää 40 miljardin "brutto"kustannus siten, että se dynaamisten vaikutustensa jälkeen olisi nettokustannuksiltaan max. nykyisen järjestelmän luokkaa? Ilmeisesti ei mitenkään.

Nähdäkseni asia on selvä jo systeemiteoreettisestikin. Väitän, että mitä suuremmat bruttokustannukset, sitä suurempi riski epäsuotuisille dynaamisille vaikutuksille systeemissä.

Esittämäni malli voitaisiin lisäksi modifioida suoraan nykyisen järjestelmän päälle, ilman välttämätöntä tarvetta verotusrakenteen ja -pohjan uudelleenrakentamiselle kokonaan.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"Alustavat laskelmat Excelillä tekevät esittämästäni mallista nykyiset palkkaluokkajakaumat siihen siirrettäessä karkeasti max. 1,5 mrd euroa kalliimman, ilman siis mallin dynaamisia vaikutuksia huomioituna."

About tuota luokkaa ne on Vihreiden perustulossakin, nimenomaan sen Vihreiden eduskunnan tietopalvelusta tilaaman mikrosimulaatiomallin pohjalta.

http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1873...

Kiinnostaisi tietää mistä sait 40 miljardia. Lepomäkikin on myöntänyt että kyseinen 15 miljardia on harhaanjohtava ja todellisuudessa on lähellä kahta. :D

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #3

Kirjoitin siis bruttokustannuksista, ja tarkennuksena laskin ne kylläkin käyttäen oman mallini lähtösummaa eli 760 €/kk, en Vihreiden olikos 520 €/kk summaa.

Vihreiden mallissa tosin jäisi vielä se asumistukikäytäntö voimaan, joten Vihreiden mallia parempi olisi asettaa suoraan vaikkapa tuo 760 €/kk perustulorahaksi ja lopettaa asumistukijärjestelmä.

Oletetaan sitten 4,3 miljoonaa 18 vuotta täyttänyttä tai vanhempaa henkilöä (alle 18 vuotiaita muistaakseni luokkaa miljoona):

4,3 milj. * 760 €/kk * 12 kk = 39,2 mrd €

Tutustun kirjoitukseesi paremmalla ajalla, kiitos linkistä.

Toimituksen poiminnat